Kun tänään sataa...

ja huomenna sataa ( ja joka päivä sataa),

ni onkse sitte kaks`sataa?

Kyllä oikeesti alkaa huolestuttaa tää sademäärä!

Kotikuntamme Asikkala on ollut viime päivinä ennätyslukemissa sademäärästään.

80 milliä puolentoista vuorokauden aikana!

Mä tykkään syksystä(kin),

sateestakin,

mutta puintien jälkeen kiitos!

Pellot alkavat mennä järestään lakoon ja koneiden pinnalla pysyminen on siinä ja siinä.

 

Vetää vakavaksi...

Maanviljelijä työ on kyllä luonnon armoilla.

Lako peltojen puiminen on hankalaa ja aikaa vievää.

Märiltä pelloilta ei saa edes pehkua,

jota meillekin pitäis pari sataa paalia ensi kevääksi saada,

niinkun muillekkin karjatilallisille.

Pahimmassa tapauksessa jyvät alkavat itää uudessaan laossa ollessaan ja sato jää minimiin.

Ja jos kosteus puidussa viljassa korkea,

näkyy heti löpölaskussa...

kuivuri kuluttaa löpöä 23kg (eli 25l) tunnissa.

Lenkkeiltiin äsken Millan ja trion kanssa.

Pakko oli vääntäytyä pihalle, 

vaikka olis tehny mieli maata sohvalla.

Selkä on ollu ihan järkyn kipeä monta päivää, sen vielä kestää,

mutta ne yöt.

Tänään on ollu jonkun asteinen syysmasennus.

Kaikki asiat hoidettu suurella tuskalla.

Sauna lämpenemässä, ehkä helpottaa.

Joku kuitenkin rakastaa sadetta.

Mun kurpitsa nimittäin;

sekin on vaan käsittänyt kasvun väärin;

lehteä riittää,

mutta hedelmiä vain pari reilun nyrkin kokoista.

Nyt käyn saunassa,

hieron linjamenttiä lonkkaan ja alan ommella.

Se auttaa vaivaan kun vaivaan,

kun saa edes yhden jutun valmiiksi alusta loppuun:)