TERVETULOA

Maalais näkökulmaa kaupunkilaisten sekaan. Poikkeaako elämämme niin radikaalisti kaupunkien sykkeestä?
Lapsiperheen elämää parhaimmillaan ja pahimmillaan.
Mitähän sitä tänään söis? Mitähän pukis päälleen?
Elämän suuria perus kysymyksiä - tosissaan pilke silmäkulmassa.
Ilonpisaroita, huolen häiviä, suuria saavutuksia, hienoisia riman alituksia ; arkea , sitä parasta itteään.

sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Mullakin on näitä yhdenillan juttuja

Kärsivällisyys ei ole hyveeni,
kaiken on tapahduttava nopeasti.
Päätin pari vuotta sitten opetella virkkaamaan,
kai sain jotain aikaseksikin.
Tänä talvena nää pipot (ja vessan matot) on saaneet minut koukkuun.

Ohjeena pipoissa on lisää ja sovita, lisää ja sovita ja kun on hyvä,
älä lisää - virkkaa vaan.
Kun korkeutta sopivasti niin ala taas sovitella.


 


Tässä eilis illan juttu.
Aikuisen koko pikku lipalla,
tupsu vasta valeessa kun mietin, että tupsulla vai ilman?
Pipo lähtee huomenna postin mukana, niin ehkäpä jätän uudelle omistajalle päätäntä vallan:)

Ja tän illan juttu.



Aapolle pipo jonka päälle saa vedettyä hupun.
Ensin meinasin virkata korvat, 
kunnes muistin Ikeasta pari vuotta sitten ostamani "virkkauskuviot".
Ei ihan niin synkkää.

Lankana molemmissa (tietenkin taas) Kelo ja koukkuna nyt 5.
Tulee aika jäykkää,
mutta ei mielestäni pipoissa haittaa.

Hui, ihan itteänikin hengästyttää tämä päivitystahti!
Kolme bloggausta yhden päivän aikana-vau!
Alkaa oikeasti tuntua siltä, että perheen lisäksi mulla ei oo muuta elämää kun tää blogi.
*hih*

4 kommenttia:

  1. Kivoja pipoja!!
    Perheen lisäksi ei mahdu paljon muuta elämää! ;D

    VastaaPoista
  2. Voi jukrat, ihanat pipot...hitsit kun virkkaisit meidän pojillekin tuollaiset kirkkaankeltaiset...puuvillalangasta...

    VastaaPoista
  3. Zirk ja mieli: uniikkia käsityötä;)

    MiMa: Lupasin ekana tehdä koevedoksen Tessalle(Sisulle) jos älyä ja intoa riittää niin katotaan keväällä:)

    VastaaPoista

Rakastan kommenttejasi - kiitos!