18.päivä

Meillä ei harrasteta joulustressiä.

Mies ei harrasta,

mulla alkaa hiljalleen syntyä jonkin asteisena.

Meillä ei ole ensimmäistäkään joululahjaa hankittuna.

Viime yönä sain hahmoteltua jonkunlaista runkoa hankinnoille.

Aikuisille ei osteta mitään.

Isommat ipanat haluavat lahjansa rahana ja muutaman vuoden summana on ollut se 100e.

Eihän tolla summalla ihmeitä saa, mutta ompahan ylimääräistä jolla voi ostaa just mitä itse haluaa.

Tessa on toivonut ipanoille (taas:)) Po.pin lahjakorttia.

Pikku triolle varasin Valtralta ja Agrista uudet polkutraktorit ja peräkärryt.

Näille hintaa tuleekin se pari sataa per setti,

mutta nää tulee navetalle eli vähän niinkun työkäyttöön;)

Pienet joutuu niin paljon tulevaisuudessa olemaan mun mukana töissä,

että viihdykkeeseen on vähän satsattava,

joten vielä hankintalistalla halpa läppäri toimistoon lastenohjelmia/ pelejä varten.

Leipomisia en oikein osaa etukäteen tehdä,

tradition mukaan leivon 23. päivän iltana hysteerisesti jotain "kakuntapaista" ja torttuja paistelen päivittäin.

Piparit, laatikot yms. tekeekin aina mun äiti.

Nyt on kyllä taas kolmen "oikean talven" jälkeen joulufiilikset tuolla mullan alla 

mustassa maisemassa,

mutta kyllä ne ipanoisten innostamana sieltä hiljalleen kohoaa...

Tänään oli kaiken kaikkiaan ihana päivä.

Meillä kävi toimittajia Etelä-Suomen Sanomista.

Olivat lukeneet MSS:stä meijän jutun ja halusivat jututtaa meitä mun valintojeni pohjalta.

Oli taas oikein mukava pari tuntinen.

Mä olen oikeesti aika vaatimaton tyyppi,

en todellakaan mikään julkisuuden hakuinen,

mutta nämä molemmat lehtijutut on olleet mulle niin tärkeistä jutuista,

että en ole hetkeäkään vastaavani kielteisesti kun mukaan on pyydetty.

Itse tykkään lukea lehdistä "tavallisista" ihmisistä olevia juttuja,

sellaisia vertaistuki hommeleita esim. lapsista ja elämän valinnoista,

toivottavasti joku tuntee samoin lukiessaan näistä meidän kuvioista:)

 

Luukku 18;

 

Lapsen onni

 

Älä koskaan evää lapsilta heidän jouluaan!
Kultaisen sinetin tavoin se päättää onnellisen vuoden.
Salli heidän uskoa Santa Clausiin,
Pyhään Nikolaukseen, Kris Kringleen
tai Joulupukkiin tai miksi tätä perinteistä,
myhäilevää lahjojen tuojaa
sinun kotimaassasi kutsutaankin
-Marion Harland-

Että HOU HOU HOU, se tulee kuitenkin, mäkin taidan napata poroa sarvista ja hypätä tohon joulu pulkkaan!