TERVETULOA

Maalais näkökulmaa kaupunkilaisten sekaan. Poikkeaako elämämme niin radikaalisti kaupunkien sykkeestä?
Lapsiperheen elämää parhaimmillaan ja pahimmillaan.
Mitähän sitä tänään söis? Mitähän pukis päälleen?
Elämän suuria perus kysymyksiä - tosissaan pilke silmäkulmassa.
Ilonpisaroita, huolen häiviä, suuria saavutuksia, hienoisia riman alituksia ; arkea , sitä parasta itteään.

torstai 20. marraskuuta 2014

Hei blogi,


Hengitätkö vielä? En ole unohtanut sinua. On vaan niin paljon tekemistä ja koneella istuessani olen AINA Facebookin ompeluelämää sivulla.
Rakastan työtäni, tuntuu että näin olisi ollut aina. Sosiaalisuudelle ei jää aikaa,
mutta empä ole sitä ennenkään pahemmin harrastanut.
Seitsemän vuotta vaivannut selkäkipuni on paljastumassa luultavasti selkäranka reumaksi...
Nyt on kuitenkin suht hyvä lääkitys, joka vaan aiheuttaa järkyttävää kutinaa...
Ommellut olen paljon , öisin kuten ennenkin.
Olen yhä yrittänyt tyhjentää kangaskaappejani...

Ps. Olipa kiva valokuvata, kun vaan joku löytäisi laturin. Tänään yritettiin lasten kanssa penkoa joka paiķa, turhaan.
Edes 20 euron löytöpalķkio ei auttanut ketään saamaan ahaa elämystä. Mut mä palaan ehkä entistä tavallisempana. Ei vanha koira uusia juttuja opi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Rakastan kommenttejasi - kiitos!