TERVETULOA

Maalais näkökulmaa kaupunkilaisten sekaan. Poikkeaako elämämme niin radikaalisti kaupunkien sykkeestä?
Lapsiperheen elämää parhaimmillaan ja pahimmillaan.
Mitähän sitä tänään söis? Mitähän pukis päälleen?
Elämän suuria perus kysymyksiä - tosissaan pilke silmäkulmassa.
Ilonpisaroita, huolen häiviä, suuria saavutuksia, hienoisia riman alituksia ; arkea , sitä parasta itteään.

lauantai 30. marraskuuta 2013

Tuulee...

Viikko meni taas kun siivillä.
Ette varmaan ylläty kun kerron, että rakennuksella, hellan vieressä, kahvinkeitossa
ja mikä rasittavinta niin flunssassa.
Nenä ollut koko viikon ihan tukkeessa ja nyt eilen ja tänään inhottava yskä;
kuiva ja kurkunpäätä kutittava,
tulee puuskissa ja meinaa oksentaa kun jaaaatkuuuu vaan hakkaavana.

Nooa tuli toissapäivänä huolestuneena eskarista ja kyseli,
että tiedetäänkö me iskän kanssa edes,
että on alkamassa joulu?
Kun meillä ei ollut ensimmäistäkään jouluun viittaavaa rekvisiittaa;
Poika huolehti siis eniten joulukalentereista;)
Illalla lähdettiin Lahteen;
iskä hakemaan vaneria ja me muut jäätiin Karismaan jouluvalo ja-kalenteri ostoksille.
 Pikku pojat ostivat varsin jouluiset (:D) Cars ja Spiderman suklaakalenterit;
ne on kyllä oikeesti meillä se paras vaihtoehto.
Kauniit kankaiset kestokalenterit joihin itselaitettava se yllätys on riesa;
meillä asuu kaksi tosi hajamielistä vanhaa tonttua...

Ruokavaliolinjalla menee hyvin.
Tänään tosin repsahdin pannariin vattuhillolla ja kermavaahdolla,
mutta kiloja on tippunut neljä,
senttejä vyötäröltä saman verran.
Hyötyliikunnasta ilon irti ottaneena,
roikkuvatkin jää tulematta.

Navetta projektissa ollaan aikataulussa edellä,
jos näin hyvin jatkuu,
saadaan vasikat kuukautta suunniteltua aikaisemmin.
Onhan meillä ollut timpureitakin suunniteltua enemmän,
parhaimmillaan se kuusi ulkopuolista,
joten tulostakin syntyy.
Maanantaina tulee kivivilla katolle eristeeksi ja sitten alkaakin lattia valuiden suunnittelu.

Välillä ollaan melkosen väsyneitä koko porukka,
mutta saatu kaikki kuviot luistavasti pyörimään.
Taistelu talvea vastaan melkeimpä voitettiin kun saatiin tilat umpeen ettei jäädy.
Voi ottaa vähän rennommin...

Mun (uusi) läppäri hajos jo kolme viikkoa sitten ja tämä Millan kone vetelee viimeisiään,
maanantaina vois ehtiä viemään molemmat huoltoon.
Facebook on tällä hetkellä timpureiden ja kaupparatsujen (nosto-ovia, parsikalusteita, lantakoneita yms...) lisäksi mun ainoa portti kodin (navetan) ulkopuoliseen elämään
ja tästäkään bloggailu ilosta en luovu:D

Pyykkikone piippaa ilosesti, rumpu ja kuivauskaappi odottavat tyhjentäjää ja mun aivotoiminta tarvitsee kupin (tai kolme) kahvia ja unta:)


Pikku hipillä alkaa hiustenleikkuu lähenemään ja juttua tulee ihan mahdottomasti!


 Mun vakio torttutaikuri leipoi meille ihanat omenatortut päiväkahveille:)

Viikon vanha kuva, nyt taas jo valmiimman näköinen:)
SE The Navetta:)

Mukavaa marraskuun viimeistä ... tuntia!

ps. Joku päivä tulee pelkkiä lastenvaatteita, sillon ei rakenneta yhtään:)
Ja hei, meijän Sennillä on ollu yli viikon ajokortti!

3 kommenttia:

  1. uskomatonta!Miten nopeeta tuo teidän navetta nousee pystyyn,ihanaa,ett vasikat pääsee kohta muuttamaan :)
    upeeta myös tuo painon pudotus,pikku hiljaa hyvää tulee...voimia sinne raksa-arkeen ja ihanaa joulun odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä hetkellä kaikki tosiaan sujuu:) Kiitos toivotuksista, sinne myös joulun odottelua<3

      Poista
  2. Onnea hyvin edenneestä raksaprojektista sekä 4 kilosta

    VastaaPoista

Rakastan kommenttejasi - kiitos!