TERVETULOA

Maalais näkökulmaa kaupunkilaisten sekaan. Poikkeaako elämämme niin radikaalisti kaupunkien sykkeestä?
Lapsiperheen elämää parhaimmillaan ja pahimmillaan.
Mitähän sitä tänään söis? Mitähän pukis päälleen?
Elämän suuria perus kysymyksiä - tosissaan pilke silmäkulmassa.
Ilonpisaroita, huolen häiviä, suuria saavutuksia, hienoisia riman alituksia ; arkea , sitä parasta itteään.

lauantai 10. elokuuta 2013

Viimeisiä viedään

Viimeisiä kesäloma päiviä vietellään.
Kesä meni taas kun siivillä!
Meillä on maanantaina taas uuden arjen aloitus
 kun Nooa aloittaa esikoulun ja Eemeli siirtyy Vääksyyn ylä-asteelle.
Unirytmit kun on vielä asetuksella kesä...
Eemelin pitäisi olla aamuisin jo 6.45 taksissa kohti kylän keskustaa,
josta matka Vääksyyn (35km) jatkuu bussilla.

Joka päivä ollaan omalla lammella uitu ja lähes joka kerta myös grillailtu.
Voi, miten rakastankaan sitä paikkaa<3


Aapo on niin mahdoton vesipeto,
että huomattiin helpommaksi pitää pojalla pelastusliivi päällä rannalla ollessa ja vitsi mikä riemu tyypillä on, kun kelluu selällään ja potkii itseään mahdottomia matkoja taaksepäin.
Hyvin toimii liivit,
jos kävellessä kasvoilleen muksahtaa niin heti kyllä liivit kääntävät selälleen.




Luonnonhelmassa makkara maistuu koivutikustakin herkulta,
varsinkin eilen kun äiti unohti talouspaperin kotiin...

Tänään olikin ilmassa suuren urheilujuhlan tuntua;
Kalkkisten Katajan järjestämät HIPPO KISAT.
Sade taukosi sopivasti kolmeksi tunniksi niin paikalle saapui 47 urheilijaa tukijoukkoineen.




Niilo tuli kuudenneksi (kuudesta osallistujasta), 
mutta halusi käydä testaamassa voittajakoroketta kun serkkupoika vei kirkkaimman mitalin.
" Mä hävisin kaikille, mut huomasitko kun olin iloinen?"


Nooa ja kummipoika jakoivat 7v sarjassa kolmannen sijan.


Aapoa meinas harmittaa,
kun ei saanut Osuuspankin lippistä,
mutta onneksi isoveikka antoi oman lainaksi.
Huom. vain lainaksi;
maanantai aamuna taksissa on varmaan aika monta Osuuspankin lippiksellä varustettua pikku hessua:)


ps.Mun oma läppäri sanoi lopullisesti itsensä irti eilen,
kun yritin muokkailla blogin ulkoasua;
edelliset tekstit on jossain "muistiossa" jota Nooan kummi tulee tänään etsimään.
Kommentointi ja omaan blogiin kirjautuminen sekä pankkiyhteys hävisikin jo toista viikkoa sitten...
facebook sentään toimi:)
No, eipähän toimi enää...
taas nousi blogin päivitys suunnitelma tärkeämmäksi,
kun pelkää puolen vuoden valokuvien menettämistä...
tänne sentään tulis edes muutama kuva taltioitua!


6 kommenttia:

  1. Bumba söpönä♥ ai, että oli Niilo kuitenkin iloinen:`D

    VastaaPoista
  2. Niilolla on asenne kohdallaan. :) Toivottavasti valokuvat eivät katoa kuitekaan. Aika usein niitä onneksi pystyy pelastelemaankin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Valokuvat tallessa, kone käy (aikansa; kuumana ja äänekkäänä)V-kummi on onneks aika tehokas tietokoneiden elvyttäjä; takuuna antoi ehkä päivä ehkä jopa vuosi:D

      Poista
  3. Ihania kesän viimeisiä päiviä!
    Pelastusliivit ihan loistava keksintö, meidän vesipeto ei myöskään vettä pelkää ja ruotsin risteilylläkin tähyili merelle ja huusi vain Hyppää!! :D

    VastaaPoista

Rakastan kommenttejasi - kiitos!